Marathon oli antiikin aikainen merkittävä demos (kyläkunta) Attikan itärannikolla, joka tunnetaan erityisesti vuonna 490 eaa. käydystä Marathonin taistelusta, jossa ateenalaiset löivät persialaiset. Tarinan mukaan juoksija Feidippides juoksi tämän jälkeen noin 40 kilometriä Ateenaan kertomaan voitosta, mistä juontuu nykyinen maratonjuoksu. Alueen historia ulottuu neoliittiselle kivikaudelle, ja se kuului alun perin Tetrapolis-nimiseen neljän kaupungin liittoon, johon liittyy myös myyttejä esimerkiksi Theseuksesta ja Marathonin härästä. Kleistheneen uudistuksen (508 eaa.) jälkeen Marathonista tuli oma demoksensa, joka kuului Aiantis-fyleen ja lähetti jopa 10 edustajaa Ateenan neuvostoon. Arkeologiset kaivaukset ovat paljastaneet runsaasti esineistöä aina esihistorialliselta ajalta roomalaiselle kaudelle, ja tunnetuin muistomerkki on taistelun muistoksi rakennettu Ateenalaisten hautakumpu (Sorós). Alueen kuuluisin asukas oli roomalaisen ajan rikas mesenaatti Herodes Atticus, ja nykyään antiikin jäänteet sijaitsevat Marathónaksen kunnassa.