Vadelma (Rubus idaeus) on hyönteispölytteinen, monivuotinen puolipensas, josta on jalostettu viljelyyn sopivia puutarhavadelmia, kuten lajikkeet Muskoka ja Ottawa, sekä makea ja mieto keltainen muoto. Pensas voi kasvaa noin kaksi metriä korkeaksi, ja sen piikikkäät versot kukkivat tyypillisesti toisena vuonna, mutta poikkeuksen tekee syksyllä marjova lajike, joka tuottaa satoa jo ensimmäisen vuoden versoihin. Luonnossa vadelma viihtyy erityisesti hakkuuaukeilla ja ojien varsilla, ja se on yleinen koko Suomessa lukuun ottamatta pohjoisinta Lappia, missä se on harvinainen. Tummanpunaiset marjat ovat kerrannaisluumarjoja, joissa on runsaasti sokeria, magnesiumia ja mangaania, ja niitä käytetään tuoreena, mehuina, hilloina sekä viinien, liköörien ja siirappien valmistukseen. Myös lehdet ovat hyödyllisiä: niistä voi tehdä teetä joko tuoreena, kuivattuna tai hiostettuna, ja ne sisältävät huomattavan määrän C-vitamiinia (jopa 400 mg/100 g). Vadelmalla on myös omat tuholaisensa, kuten vattukoi ja vattukuoriainen, jotka voivat heikentää satoa.