Äärioikeisto määritellään laitaoikeiston osaksi, joka vastustaa liberaalia demokratiaa ja pluralismia sekä suhtautuu väkivaltaan hyväksyvästi. Toisin kuin radikaalioikeisto, se hylkää koko demokraattisen järjestelmän ja on luonteeltaan vallankumouksellinen, mutta se ei voi olla populistista, koska populismi on demokraattista. Liikkeelle on tyypillistä ulossulkeva nationalismi, jossa ulkomaalaiset nähdään uhkana, ja se korostaa hierarkioita tasa-arvon sijaan. Saksassa äärioikeistolaisuus (Rechtsextremismus) on perustuslain vastaista ja kiellettyä, toisin kuin perustuslain puitteissa toimiva oikeistoradikalismi. Tunnettuja esimerkkejä liikkeistä ovat fasismi, kansallissosialismi ja uusnatsismi, ja Suomen historiassa esimerkkeinä pidetään muun muassa Lapuan liikettä ja Isänmaallista kansanliikettä.