Lokakuun 14. päivänä 1930 tapahtui Suomen poliittisen historian synkkä jakso, kun entinen presidentti K. J. Ståhlberg ja hänen puolisonsa kyyditettiin väkisin Helsingistä Joensuuhun. Kyydityksen aloitteentekijä oli everstiluutnantti Eero Kuussaari, joka sai korkeimmassa oikeudessa vuoden kuritushuonetuomion, kun taas hänen esimiehensä, yleisesikunnan päällikkö Kurt Martti Wallenius, vapautettiin lopulta kokonaan syytteistä. Mikko Jaskari, joka välitti käskyn toimeenpanijalle, tuomittiin päätekijänä puolentoista vuoden kuritushuonetuomioon, ja itse kyyditystä johtanut Jukka Janné sai vuoden vankeutta. Muista osallisista Kaarlo Eino Olin sai ehdollista vankeutta, Sven Fjalar Semenius kahdeksan kuukauden ehdollisen tuomion, ja Erkki Varoma kuoli tutkintavankeudessa ennen tuomion lopullista käsittelyä. Tapaus paljasti 1930-luvun alun äärioikeistolaisen kiihkon ja johti useiden tuomioiden lieventämiseen tai kumoamiseen korkeimmassa oikeudessa, mikä herätti laajaa keskustelua oikeuslaitoksen ja poliittisten voimien suhteesta.