Suomen Nato-keskustelu on ollut vuosikymmenten mittainen yhteiskunnallinen prosessi 1990-luvulta lähtien, joka huipentui siihen, että Suomesta tuli Naton 31. jäsenvaltio 4. huhtikuuta 2023. Keskustelu sai täysin uuden käänteen Venäjän hyökättyä Ukrainaan alkuvuodesta 2022, ja jo 12. toukokuuta 2022 presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin ilmoittivat kannattavansa jäsenyyttä, minkä jälkeen jäsenhakemus jätettiin Brysseliin 17. toukokuuta. Kesäkuun 2022 kyselyssä peräti 79 prosenttia suomalaisista kannatti jäsenyyttä, mikä heijasti poikkeuksellista mielipidemuutosta vuosikymmenten varovaisuuden jälkeen. Historiallisesti Suomi oli kylmän sodan aikana noudattanut Paasikiven–Kekkosen linjaa ja niin sanottua suomettumista, jolloin ulkopolitiikkaa leimasi Neuvostoliiton ehdoilla toimiminen ja jopa Marshall-avusta kieltäytyminen. Mielenkiintoinen yksityiskohta on myös kylmän sodan aikainen salainen Gladio-vastarintaverkosto, jonka toiminta Suomessa paljastui 1990-luvun alussa, ja jota puolustusministeri Elisabeth Rehn luonnehti tuolloin "saduksi". Nato-jäsenyys merkitsi siis täydellistä irtautumista perinteisestä puolueettomuuspolitiikasta, ja se hyväksyttiin virallisesti Naton huippukokouksessa Brysselissä huhtikuussa 2023.