Maailmankartta on Maapallon pinnan esitys, joka voi olla kolmiulotteinen karttapallo tai kaksiulotteinen kartta, mutta täydelliseen tarkkuuteen ei koskaan päästä – ongelmaa on verrattu appelsiinin kuoren litistämiseen. Kartat jaetaan tyypillisesti poliittisiin karttoihin, joissa näkyvät valtioiden rajat, ja teemakarttoihin, jotka kuvaavat esimerkiksi asukastiheyttä tai kasvillisuutta; ensimmäinen kartta, jossa näkyivät sekä Amerikka että Australia, laadittiin vasta vuonna 1633. Tunnetuimpia projektioita ovat Mercatorin projektio (1569), joka vääristää pinta-aloja mutta oli tarkoitettu merenkulkuun, sekä Robinsonin (1963) ja Winkel tripel -projektiot, joista jälkimmäistä National Geographic on käyttänyt vuodesta 1998. Historialtaan maailmankartat ulottuvat babylonialaiseen karttaan 600-luvulta eaa., mutta antiikissa ne palvelivat enemmän uskontoa ja maailmankatsomusta kuin matkustusta, vaikka Eratosthenes jo tuolloin määritti maapallon ympärysmitan lähes oikein. Kartan asettelukaan ei ole neutraali, sillä pohjoinen on yleensä ylhäällä ja Eurooppa sijoitetaan keskelle, mutta Amerikassa ja Itä-Aasiassa oma maanosa asetetaan usein kartan keskikohtaan. Nykyaikaiset kartat ovat siis aina kulttuuristen valintojen ja teknisten kompromissien tuloksia, jotka painottavat joko muotoja, etäisyyksiä, kokoja tai suuntia.