Jättipalsami (Impatiens glandulifera) on suurikokoinen, yksivuotinen kasvi, joka on kotoisin Himalajalta, mutta on levinnyt puutarhakarkulaisena haitalliseksi vieraslajiksi muun muassa Suomeen. Se kasvaa tyypillisesti 100–200 senttimetriä korkeaksi, ja sen huppumaiset, punaiset tai valkoiset kukat kukkivat heinä-syyskuussa. Laji leviää tehokkaasti, sillä sen siemenkodat räjähtävät kosketettaessa ja sinkoavat siemenet jopa seitsemän metrin päähän; esimerkiksi Etelä-Englannissa se levisi nopeasti jokien rannoille jo 1839–1855. Suomessa jättipalsami viihtyy erityisesti rannoilla ja ojissa, ja koska sillä ei ole luontaisia vihollisia, se syrjäyttää tehokkaasti alkuperäistä kasvistoa. Vaikka laji on vanha koristekasvi ja mehiläiskasvi, jonka nuoria versoja voi käyttää parsan tapaan, se on nykyään yleisin palsamilaji Suomen luonnossa, ja paras tapa hävittää se on kitkeä kasvit ennen siemenkotien muodostumista.