Leon Diakonos (noin 950–1000) oli bysanttilainen historioitsija, joka syntyi Vähässä-Aasiassa ja kouluttautui Konstantinopolissa keisarillisen palatsin diakoniksi. Hänen pääteoksensa Historia koostuu kymmenestä kirjasta, jotka kuvaavat vuosien 959–976 tapahtumia ja perustuvat pitkälti hänen omiin silminnäkijähavaintoihinsa, erityisesti Kiovan suuriruhtinas Svjatoslav I:n hyökkäyksistä Bulgariaan vuonna 969. Toisin kuin monet aikalaisensa, Leon pyrki analysoimaan tapahtumien syitä ja seurauksia sekä kyseenalaisti keisarien sotaretket, mikä teki hänestä poikkeuksellisen ja kriittisen historioitsijan. Hän julkaisi teoksensa ennenaikaisesti jo vuonna 976, koska uskoi keisari Basileios II:n syrjäytettävän kapinoissa, mutta tämä pysyi vallassa vielä pitkään. Leonin myöhemmistä vaiheista tiedetään vain vähän, ja tutkijoilla on kolme eri teoriaa: hän joko kuoli kesken työnsä, toimi suurlähettiläänä Italiassa vuosina 996–998 tai nousi piispaksi, mutta mikään näistä ei ole täysin varmistettu.