Suomen yliopistotutkintojärjestelmä koostuu neljästä tasosta: alemmista ja ylemmistä korkeakoulututkinnoista sekä ammatillisista ja tieteellisistä jatkotutkinnoista. Vuoden 2005 tutkintouudistuksen jälkeen kandidaatti on kolmivuotinen ja maisteri (esim. diplomi-insinööri tai arkkitehti) viisivuotinen tutkinto, vaikka todelliset suoritusajat ovat usein pidempiä. Tieteellistä uraa hakevat voivat väitellä tohtoriksi, mikä kestää tyypillisesti 3–6 vuotta maisterin tutkinnon jälkeen, ja lisensiaatin tutkinto on nykyään harvinainen. Alan erikoisuuksista esimerkiksi eläinlääketieteen tutkinto (6 vuotta) on suoritettavissa vain Helsingin yliopistossa, kun taas farmasian alalla proviisorin tutkinto on apteekkarille pakollinen ja myönnetään Helsingin, Itä-Suomen ja Åbo Akademin yliopistoissa. Farmaseutin tutkinto (alempi) on kolmivuotinen, ja sen jälkeen proviisoriksi haetaan erillisellä haulla. Aiemmin käytössä ollut farmasian kandidaatin tutkinto on poistettu, ja nykyään järjestelmä suosii suoraa maisteri- ja tohtoripolkua.