Valko-Venäjän talous on erittäin valtiojohtoista, sillä valtio hallinnoi 55–60 prosenttia taloudellisesta toiminnasta ja työllistää noin kaksi kolmasosaa työvoimasta. Vuonna 2012 maan ostovoimakorjattu BKT asukasta kohden oli noin 15 900 dollaria, mikä vastaa Romanian tai Bulgarian tasoa, mutta on selvästi Kazakstania alhaisempi ja kaksinkertainen Ukrainaan verrattuna. Vaikka talous kasvoi voimakkaasti vuosina 2001–2011, inflaatio on jatkuvasti kiihtynyt BKT:n kasvua nopeammin; esimerkiksi vuonna 2011 se nousi peräti 108,7 prosenttiin kahden devalvaation seurauksena. Valko-Venäjän ruplaa (BYR) onkin devalvoitu moneen otteeseen, kuten touko- ja lokakuussa 2011, vuodenvaihteessa 2014–2015 sekä elokuussa 2015, jolloin yhdellä eurolla sai jo yli 20 000 ruplaa. Vienti on vahvasti riippuvainen Venäjästä (35,4 % viennistä) sekä mineraalituotteista, kuten kaliumsuoloista ja öljynjalosteista, kun taas tuonti tulee pääosin Venäjältä (59,4 %) ja koostuu erityisesti öljystä, maakaasusta sekä koneista ja laitteista. Tämä rakenne tekee maan taloudesta haavoittuvan sekä ulkopoliittisille jännitteille että maailmanmarkkinahintojen vaihteluille.