Henkirikos tarkoittaa rikosta, joka johtaa ihmisen kuolemaan, ja sen tarkempi nimitys vaihtelee Suomessa teon tahallisuuden mukaan: esimerkiksi tappo, murha, surma ja kuolemantuottamus ovat eri rikosnimikkeitä.

Maailmanlaajuisesti henkirikoksia tehtiin vuonna 2012 noin 437 000, ja YK:n vuoden 2014 tutkimuksen mukaan kärjessä oli Honduras (90,4 murhaa / 100 000 asukasta), kun taas Suomessa vastaava luku on vain noin 2, ja uhreja on vuosittain 100–150.

Suomi sijoittuu EU:ssa henkirikostilastoissa kuudenneksi, ja ero Euroopan keskiarvoon selittyy pitkälti sillä, että tyypillinen tekijä on keski-ikäinen, työtön ja alkoholiriippuvainen mies – peräti 87 prosenttia tekijöistä on miehiä ja 70 prosenttia uhreista.

Alkoholilla on keskeinen rooli: 83 prosentissa tapauksista osapuolista ainakin toinen on humalassa, ja tyypillinen rikos on "ryyppyriitatappo", joka tapahtuu viikonloppuna teräaseella yksityisasunnossa.

Yleisin uhri on tuttavan tai ystävän surmaama mies (46 %), kun taas naisista 18 prosenttia joutuu parisuhdekumppanin uhriksi, ja 2000-luvulla naisten osuus tekijöistä on noussut 13 prosenttiin.

Alle 21-vuotiaiden osuus tekijöistä on vajaat 10 prosenttia, ja heistä noin 90 prosenttia on poikia – esimerkiksi vuonna 2015 tapahtunut Seinäjoen teinisurma oli äärimmäisen harvinainen tapaus, sillä alaikäisten tyttöjen tekemät henkirikokset ovat Suomessa hyvin poikkeuksellisia.