Valko-Venäjä on sisämaavaltio keskellä Eurooppaa, jonka historiaa ovat leimanneet vuosisatojen mittainen alistuminen vahvemmille naapureille, kuten Liettualle, Puolalle ja Venäjälle. Nykyään se on autoritaarinen presidenttijohtoinen tasavalta, jossa asuu noin 9,5 miljoonaa ihmistä, ja sen talous on säilynyt vahvasti valtiojohtoisena, minkä lisäksi maan ihmisoikeustilannetta on arvosteltu laajasti. Vuoden 1986 Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden radioaktiivinen laskeuma vaikuttaa edelleen maankäyttöön maan kaakkoisosissa. Valko-Venäjä on ollut valtioliitossa Venäjän kanssa vuodesta 1999 ja kuuluu Euraasian talousunioniin, mutta presidentti on vastustanut liiton tiivistämistä. Maan nimi tarkoittaa "valkoista Venäjää", ja 2020-luvulla se on ajanut kansainvälistä nimenmuutosta (Belarus), jonka esimerkiksi Ruotsi, Norja ja Tanska ovat jo omaksuneet. Maantieteellisesti maa on hyvin tasainen, korkein kohta yltää vain 345 metriin, ja se on täynnä järviä, jokia ja soita, kuten laaja Polesian alue etelässä, rajoittuen Puolaan, Liettuaan, Venäjään, Ukrainaan ja Latviaan.