Ryöstö on Suomen rikoslaissa määritelty rikos, jossa toisen omaisuutta anastetaan tai otetaan luvatta käyttöön henkilöön kohdistuvalla väkivallalla tai sen uhalla – tämä erottaa sen tavallisesta varkaudesta. Tekotavan mukaan rikos tuomitaan joko perusmuotoisena (vähintään 4 kuukautta ja enintään 6 vuotta vankeutta) tai törkeänä (vähintään 2 ja enintään 10 vuotta), ja erillistä lievää tekomuotoa ei ole laissa ollenkaan, vaan sellaisissa tapauksissa rangaistaan varkaudesta ja pahoinpitelystä. Rikosnimike otettiin käyttöön Suomessa 1940-luvulla, ja 1990-luvun rikoslain kokonaisuudistuksessa tunnusmerkistöön lisättiin myös ryöstöntapainen varkaus. Tunnetuimpia suomalaisia ryöstöjä ovat olleet 1980–90-lukujen Honda-liiga ja Jatimatic-ryöstöt. Tilastojen mukaan kyse on myös erityisesti nuorten rikollisuudesta: esimerkiksi 2017 jopa 39,2 % epäillyistä oli 15–20-vuotiaita, ja käräjäoikeuksissa suurin osa (esim. 87 % 2008) tuomioita annetaan perusmuotoisesta ryöstöstä.