Venäjän talous kuuluu maailman suurimpiin – se oli 6.–7. suurin bruttokansantuotteeltaan (ostovoimapariteetilla noin 2,5 biljoonaa dollaria) ja lukeutuu BRIC-maihin yhdessä Brasilian, Intian ja Kiinan kanssa. Vuoden 1998 kriisin jälkeen talous kasvoi keskimäärin seitsemän prosenttia vuodessa, ja keskeisiä taustatekijöitä olivat 13 prosentin tasavero, ylijäämäinen budjetti ja öljytuloihin perustuva vakautusrahasto, joiden avulla Venäjä on maksanut neuvostoajan velkansa. Kehitys on kuitenkin erittäin keskittynyt, sillä Moskovan alue tuottaa yli 20 prosenttia BKT:sta ja samaan aikaan keskiluokka on kasvanut 8 miljoonasta 55 miljoonaan (2000–2006), mikä kuvastaa myös suurta eriarvoisuutta (96 miljardönöriä 2012). Krimin kriisi (2014) ja hyökkäyssota Ukrainaan (2022) ovat aiheuttaneet pakotteita ja taloudellista epävarmuutta, mutta Venäjää on yrittänyt minimoida vaikutuksensa siirtymällä sotataluoleen ja vähenttämään riippuvuuttaa läntisestä taloudesta – vaikka pitkän aikavälin ongelmia on odotettavissa. Maatalous tuottaa 4,4 prosentia BKT:sta ja työllista 9,8 prosenttia väestöstä (viljaa, juureksia ja perä), mutta varsinaisina vetovaruilla ovat öljy ja luonnonvara, joiden tuottoja paketteva on vaikuttaneet.