Ilmastonmuutoksen vaikutukset Ruotsissa näkyvät selvästi, ja maan keskilämpötila nousee globaalia keskiarvoa nopeammin – vuoteen 2080 mennessä lämpö voi olla jopa 3–5 °C korkeampi kuin jaksona 1960–1990. Talvien lämpeneminen on voimakkainta: Pohjois-Ruotsissa 5,7 °C ja Etelä-Ruotsissa 4,4 °C vuoteen 2100 mennessä, samalla kun erittäin kuumat päivä ja trooppiset yöt yleistyvät etelä- ja keskiosissa sekä Norlannin rannikolla. Sademäärät kasvavat selvästi, noin 25 % Pohjois-Ruotsissa ja 21 % Etelä-Ruotsissa vuoteen 2100 mennessä, mutta kesäsateet vähenevät etelässä samalla kun talvi- ja kevätalaskat lisääntyvät. Lumen määrä vähenee talven lyhenetäessä, vaikka kylimmillä alueilla keskitalven lumisateet voivat satunnaisesti lisääntyä. Esimerkiksi Tukholmassa vuoden 2018 keskilämpötila oli 8,8 °C, kun 1980–2010 keskiarvo oli 7,6 °C, ja Mälarinlaakson ilmasto on muuttumassa kohti nykyistä Pohjo-Ranskaa. Ruotsin sääolosuhteista tulee entistä epävakaa, mikä edellyttää vahvaa sopeutumista niin kaupunki- kuin maaseutuympäristöissä sekä vesi- ja energiahuollon suunnittelua yhä äärevämmäksi muuttuvissa olosuhteissa.