Sähkön hinta määräytyy avoimilla markkinoilla kysynnän ja tarjonnan jatkuvan tasapainon mukaan, ja se voi ajoittain painua jopa negatiiviseksi. Pörssisähkö on tyypillisesti kiinteähintaista sopimusta halvempaa: alkuvuonna 2024 sen keskihinta oli 5,9 senttiä/kWh ja vuonna 2025 se laski 5,08 senttiin/kWh. Pohjoismaissa hinta muodostuu Nord Pool -sähköpörssissä, johon vaikuttavat muun muassa vesivoima, tuulivoima, ydinvoima ja päästökauppa; vuonna 2009 Nord Pool yhdistyi Saksan EEX:n kanssa. 5. tammikuuta 2024 nähtiin historian ennätyshinta, kun pörssikeskihinta kipusi 1,1 euroon/kWh ja huippuhetkellä jopa 2,35 euroon/kWh, mikä sai energiaministeri Kai Mykkäsen vaatimaan lisää ydinvoimaa ja kulutuksen ajoittamista. Professori Samuli Honkapuro puolustaa markkinoiden toimivuutta: korkea hinta kannusti kulutuksen vähentämiseen peräti gigawatilla, mikä osoittaa hintavaihtelujen tekevän sähkövarastoista ja kulutusjoustosta kannattavia tulevaisuudessa. Jo vuonna 2006 Ruotsin kilpailuvirasto kuitenkin varoitti, että sähköntuotanto Pohjoismaissa on keskittynyt liian harvoille tuottajille.