Kesyhevonen (Equus caballus caballus) on villihevosen alalaji, jonka ihmiset kesyttivät ensimmäisen kerran noin 5 500 vuotta sitten, viimeistään vuonna 3500 eaa., todennäköisesti Mustanmeren ja Kaspianmeren aroilla. Sitä käytettiin historian saatossa monipuolisesti maidon, lihan, ratsastuksen sekä veto- ja kantojuhtana, ja se levisi noin 1000 eaa. mennessä laajalle alueelle Aasiaan, Eurooppaan ja Pohjois-Afrikkaan, kun taas Amerikkaan se palasi vasta 1500-luvulla eurooppalaisten valloittajien mukana. 1900-luvulla autot ja traktorit syrjäyttivät hevosen hyötyeläimenä, ja nykyään se on pääasiassa harrastus- ja urheilueläin, kuten ratsastuksessa ja raviurheilussa. Vuonna 2008 maailmassa arvioitiin olevan 58,7 miljoonaa hevosta ja 784 eri rotua; Suomessa hevosia oli noin 70 000 vuonna 2007, ja määrä oli kaksinkertaistunut 1990-luvun alusta, suosituimpina lämminveriset ravihevoset ja suomenhevoset. Hevosen anatomia on erikoistunut juoksemiseen: sen jaloissa on lukitusjärjestelmä, joka mahdollistaa nukkumisen seisaallaan, ja sillä on 36–42 hammasta, joista etu- ja takahampaiden välissä on kuolaimille sopiva alue. Mielenkiintoisena yksityiskohtana ensimmäinen hevonen kloonattiin Italiassa vuonna 2003, ja varhaisimmat kuolaimet, satula ja jalustin kehitettiin jo tuhansia vuosia sitten.