Venäjän hyökkäys Ukrainaan alkoi 24. helmikuuta 2022, ja se oli suoraa jatkoa vuoden 2014 konfliktille, jossa Venäjä miehitti Krimin ja tuki Itä-Ukrainan separatisteja. Presidentti Vladimir Putin perusteli sotatoimia perättömillä väitteillä Ukrainan harjoittamasta venäläisvähemmistön kansanmurhasta, mutta presidentti Volodymyr Zelenskyi ja kansainvälinen yhteisö, kuten ETYJ, tuomitsivat nämä väitteet valheina. Ukrainan nopean voiton sijaan sota pitkittyi, kun Ukraina onnistui puolustautumaan Kiovan alueella ja sai länsimaiden laajat talouspakotteet sekä mittavan aseellisen ja taloudellisen tuen. Syyskuussa 2022 Putin julisti osittaisen liikekannallepanon ja järjesti väärennetyt kansanäänestykset miehitetyillä alueilla liittääkseen ne laittomasti Venäjään, mutta Venäjä on menettänyt aloitteen ja sota on muuttunut pääosin asemasodaksi, jossa droonit ovat keskeisessä roolissa. Sota on aiheuttanut valtavan pakolaiskriisin: huhtikuussa 2026 maailmalla oli 5,8 miljoonaa ukrainalaispakolaista ja Ukrainassa oli lähes 3,9 miljoonaa maan sisäistä pakolaista, mikä vastaa yli 12 prosenttia maan väestöstä. Venäjä miehittää edelleen noin viidesosaa Ukrainan alueesta, ja konfliktin juuret ulottuvat vuoden 2014 Euromaidan-mielenosoituksiin ja Krimin miehitykseen.